KAIR-ilmanvaihtokoneet mukana Työtehoseuran, Teknillisen korkeakoulun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ekotehokkaan elinkaariasumisen koerakentamishankkeessa.

Kiinteistö- ja rakentamisala on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Rakennetun ympäristön osuus energiankulutuksesta on maailmanlaajuisesti yli 50 prosenttia, joten energian säästömahdollisuudet rakentamisessa ovat suuremmat kuin millään muulla alalla.

TTS:n omistamalle maa-alueelle Sammattiin rakennetaan kolmenkymmenen asunnon koerakentamisalue.  Koerakentamisen teemana on ekotehokas elinkaariasuminen. Alueelle on kaavoitettu 15 omakotitalon lisäksi 4 paritaloa ja yksi rivitalo.

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Toimiva yhdyskuntarakenne ja kestävä elämäntapa ovat toistensa edellytyksiä. Kestävä yhdyskuntarakenne parantaa palve­lujen saatavuutta, vähentää päivittäisliikenteen tarvetta, hillitsee energian kulutusta ja päästöjä sekä vähentää luonnonvarojen kulutusta.

Kestävä elämäntapa mahdollistuu, kun sekä alue että sen rakennukset suunnitellaan ekologisesti. Rakennuksen ekologisuudella voidaan ymmärtää ympäristövaikutusten huomioimista suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä. Ekologinen arkkitehtuuri minimoi rakennuksen energiantarpeen ja elinkaaren aikaisen ympäristökuormituksen.

Finpron Yhdysvalloissa tekemässä selvityksessä ekologisuus on trendi jo nyt niin investoinneissa, innovaatioissa, autoteollisuudessa kuin rakentamisessakin. Ekoajattelun taloudelliset edut on pystytty selkeästi osoittamaan.

KOERAKENTAMISEN PERUSTANA MONIALAINEN SUUNNITTELUYHTEISTYÖ
Koerakentamisalueen rakennukset tullaan suunnittelemaan monialaisessa suunnitteluyhteistyössä hyödyntäen jo luotuja kriteeristöjä, kuten Pientalon tähtiluokitusta ja Rakentajan ekolaskuria.  Suunnitteluyhteistyössä syntyneet elinkaariedulliset ratkaisut palvelevat kuluttajaa valintatilanteessa.

Uusilla asuntoalueilla voidaan vaikuttaa erityisesti niihin ratkaisuihin, joilla on vaikutusta talon elinkaareen. Useimmat ratkaisuista ovat sellaisia, joihin on vaikeaa ja kallista tehdä muutoksia asumisen elinkaaren myöhemmissä vaiheissa.  Tällaisia ovat esimerkiksi talotekniikkaan liittyvät ratkaisut, kuten lämmitys-, jätevesi-, sähkö-, ilmanvaihto- ja energiantalteenottojärjestelmät. Suomen asuntomessujen ja omakotiliiton kyselyssä peräti 69 prosenttia vastaajista valitsi matalaenergiatalon, kun kysyttiin kahta tärkeintä teknistä ratkaisua omakotitalossa.

Elinkaarisuunnittelu ottaa huomioon muuntojoustavuuden ja esteettömyyden aina pihamaalta asuntojen sisätiloihin asti. Esteettömien tilojen ja helppojen kulkuyhteyksien suunnittelussa panostetaan avariin pesutiloihin ja selkeisiin pohjaratkaisuihin. Pyrkimyksenä on edistää toimivaa arkea ja välttää kertakäyttökulttuuria.

ASUINALUEEN EGOLOGISUUTTA TARKASTELLAAN MONESTA NÄKÖKULMASTA
Asuinalueen ekologisuutta tulee tarkastella myös etätyömahdollisuuksia ja logistiikkaa silmällä pitäen. Lähitulevaisuudessa voidaan varustautua liikennemäärien kasvuun. Etätyö ja kimppakyyti ovat ekologisia vaihtoehtoja yksintehtäville työmatkoille. Hyvät tietoliikenneyhteydet mahdollistavat etätyön tekemisen ja lisäävät osaltansa asumisen ekotehokkuutta.

Aija Staffansin (2004) väitöstutkimuksen mukaan paikallisverkostot rakentuvat ihmisten arjen ympärille ja ne perustuvat vapaaehtoisuuteen. Paikallisverkostot voidaan nähdä resurssipankkina, jonka epämuodolliset informaatiovirrat rikastuttavat vuorovaikutusta ja luovat edellytyksiä innovatiivisille hankkeille. Koerakentamisalueen keskelle on sijoitettu kylätalo, jonka suunnittelu toteutetaan Teknillisen korkeakoulun Puurakentamisen osastolla kutsukilpailuna. Kylätalo edustaa asuinalueen yhteisöllisyyttä. Kylätaloon ideoitu pesutupa tuo pyykinpesuun ekologisuutta ja taloon sijoittuva tietoliikennepalvelin palvelee etätyön tekijöitä.

Julkisen hirsirakennuksen tutkimuksellinen mielenkiinto kohdistuu passiiviseen energiansäästömalliin, jolla tarkoitetaan rakennuksen koon, muodon ja ilmansuuntien vaikutusta energian ja valaistuksen tarpeeseen. Passiivinen energiansäästö on hyvän suunnittelun tärkeä lähtökohta.

Rakennusaikaiset jätteet kiertoon
Sammatin koerakentamisalueen yhtenä tutkimuskohteena on rakennusaikaisten jätteiden lajittelu. Tavoitteena on edistää lajittelun edellytyksiä asuinalueen keskitetyssä jätteiden lajittelupisteessä ja tutkia, kuinka paljon rakennuksilla syntyy kierrätettävää jätettä. Lisäksi kannustetaan rakentajia lajittelemaan rakennusjätteet entistä tarkemmin.

Jätetutkimus toteutetaan yhdessä jätehuoltoyritysten kanssa. Koerakentamisalueelle perustetaan jäteasema, jossa lajittelu tapahtuu. Näin jokainen rakentaja ei aja omalla autollaan jäteasemalle, vaan jätteet lajitellaan lähellä niiden syntypaikkaa eli rakennustyömaalla ja kuljetetaan sitten keskitetysti asianmukaiseen käsittelyyn.

Ekologisen asumisen messut
Tutkimushankkeessa syntyneet malliratkaisut esitellään Ekologisen asumisen messuilla. Lähtökohtana on terve elinkaariasuminen, joka käsittää laajasti ja asiakaslähtöisesti asuinrakennuksen ja ympäristön toimivuuden ja viihtyisyyden unohtamatta palveluja.
Hankkeessa mukana olevat tutkimuslaitokset:
TTS tutkimus
Teknillinen korkeakoulu, Puurakentaminen
Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Hankkeessa mukana olevat yritykset
Vehasen Saha Oy
Oversol oy
Lumon Oy
Suomen Ykköskeittöt
Oras Oy
Pamon Oy
Uponor Suomi Oy
Rosk’n roll Oy Ab
Ekovilla
A-tiilikateasennus Oy
Upofloor Oy
Loimaan Kivi
Tervastaso Oy
Savo Design & Technic Oy
Oy Electrolux Ab
Svedbergs Oy Ab
Laattapiste Oy
Whirlpool Nordic Oy
Kaskipuu Oy
Lassila-Tikanoja Oyj
Hl-heat Oy
SLO Oy
Naps Systems Oy
Profin Oy
Länsi-Uudenmaan op
Op-kiinteistökeskus